Käyttöturvallisuustiedote: Usein kysytyt kysymykset

Selkeät vastaukset yleisimpiin käyttöturvallisuustiedotteita (KTT) koskeviin kysymyksiin Suomen lainsäädännön, REACHin ja CLP-asetuksen pohjalta.

Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on työkalu, jolla kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai toimittaja välittää tietoa tuotteen vaaroista ja turvallisesta käsittelystä teollisuus- ja ammattikäyttäjille. Suomessa käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista ja jakelua valvovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä työsuojeluviranomaiset.

Monilla työpaikoilla KTT koetaan usein raskaaksi hallinnolliseksi velvoitteeksi. Oikein käytettynä se on kuitenkin keskeinen riskinarvioinnin pohja ja lakisääteinen suoja työntekijöiden terveydelle. Tähän oppaaseen on koottu vastaukset yleisimpiin KTT-kysymyksiin Suomen työturvallisuus- ja kemikaalilainsäädännön valossa.

Mikä on käyttöturvallisuustiedote ja kuka sen laatii?

Käyttöturvallisuustiedote on EU:n REACH-asetuksen (EY N:o 1907/2006) 31 artiklan mukainen asiakirja. Sen ensisijainen tehtävä on kertoa aineen tai seoksen fysikaalisista, terveydellisistä ja ympäristövaaroista sekä antaa toimintaohjeet onnettomuustilanteissa, varastoinnissa ja jätteiden käsittelyssä.

Vastuu tiedotteen laatimisesta on aineen tai seoksen toimittajalla – eli valmistajalla, maahantuojalla tai jakelijalla. Työpaikalla työnantajan ei tarvitse itse laatia KTT:tä ostamilleen kaupallisille tuotteille, mutta työnantaja vastaa siitä, että ajantasaiset tiedotteet ovat hankittuina, saatavilla ja että niiden ohjeita noudatetaan.

Milloin käyttöturvallisuustiedote on pakollinen?

KTT on toimitettava vastaanottajalle maksutta paperilla tai sähköisesti viimeistään silloin, kun ainetta tai seosta toimitetaan ensimmäisen kerran, jos:

• Aine tai seos on luokiteltu vaaralliseksi CLP-asetuksen ((EY) N:o 1272/2008) mukaisesti.
• Aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB).
• Aine on sisällytetty REACH-asetuksen mukaiselle kandidaattilistalle (erityistä huolta aiheuttavat aineet, SVHC).
• Seosta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, mutta se sisältää tiettyjä pitoisuusrajoja ylittäviä määriä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita tai aineita, joille on EU:ssa vahvistettu työperäisen altistumisen raja-arvo (pyynnöstä toimitettava KTT).

Kuluttajille myytäviin vaarallisiin tuotteisiin ei automaattisesti vaadita käyttöturvallisuustiedotetta, jos pakkauksen merkinnät antavat riittävät tiedot turvalliseen käyttöön. Jos samaa tuotetta käytetään työpaikalla ammattimaisesti, KTT on kuitenkin toimitettava pyynnöstä.

KTT:n rakenne: 16 pakollista kohtaa

Käyttöturvallisuustiedotteen on aina noudatettava komission asetuksen (EU) 2020/878 mukaista 16-kohaista standardirakennetta. Järjestystä ei saa muuttaa:

1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot (ml. hätäpuhelinnumero ja tarvittaessa UFI-koodi)
2. Vaaran yksilöinti (CLP-luokitus, varoitusetiketin elementit, muut vaarat kuten hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet)
3. Koostumus ja tiedot aineosista
4. Ensiaputoimenpiteet
5. Palontorjuntatoimenpiteet
6. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä
7. Käsittely ja varastointi
8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet (HTP-arvot, suojakäsineiden materiaali ja läpäisyaika)
9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet
10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus
11. Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot
12. Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle
13. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat
14. Kuljetustiedot (ADR/RID/IMDG)
15. Lainsäädäntöä koskevat tiedot (mm. kansalliset rajoitukset)
16. Muut tiedot (mm. H-lausekkeiden selitykset, muutokset edelliseen versioon)

Työnantajan lakisääteiset velvollisuudet Suomessa

Suomen työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) asettavat työnantajalle selkeät vaatimukset kemikaalien hallinnasta:

• Kemikaaliluettelo: Työpaikalla käytettävistä ja säilytettävistä kemikaaleista on pidettävä ajantasaista luetteloa, johon liitetään käyttöturvallisuustiedotteet.
• Kielivaatimus: Suomessa ammattikäyttöön luovutettavan KTT:n on oltava suomen ja/tai ruotsin kielellä vastaanottajan valinnan mukaan.
• Saatavuus työntekijöille: Työntekijöillä ja heidän edustajillaan (kuten työsuojeluvaltuutetulla) on oltava esteetön pääsy KTT-tietoihin. Tiedotteita ei saa pitää vain johdon lukitussa kaapissa.
• Riskinarviointi ja perehdytys: Tiedotteiden pohjalta on tehtävä työpaikkakohtainen kemikaaliriskien arviointi. Työntekijät on opastettava oikeisiin työtapoihin ja vaadittujen suojainten käyttöön.

Tarkistuslista työpaikan KTT-hallintaan

• [ ] Kaikista työpaikalla käytettävistä vaarallisista kemikaaleista löytyy voimassa oleva KTT.
• [ ] KTT:t ovat virallisella kielellä (suomi tai ruotsi työpaikan tarpeen mukaan).
• [ ] Tiedotteet on päivitetty asetuksen (EU) 2020/878 mukaiseen muotoon.
• [ ] Kemikaaliluettelo on ajan tasalla ja vastaa varastojen todellista sisältöä.
• [ ] Työntekijät tietävät, mistä KTT löytyy hätätilanteessa välittömästi (esim. sähköinen järjestelmä tai kansio).
• [ ] Kohdan 8 henkilönsuojainsuositukset (erityisesti suojakäsineiden tyyppi) on huomioitu hankinnoissa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka vanha käyttöturvallisuustiedote saa olla?

Laissa ei ole asetettu kiinteää vanhenemisaikaa (kuten kolme tai viisi vuotta). Toimittajan on kuitenkin päivitettävä KTT viipymättä aina, kun saadaan uutta tietoa vaaroista, ainesosista tai lainsäädäntö muuttuu. Kaikkien EU-alueella liikkuvien tiedotteiden tuli siirtyä uuteen asetuksen (EU) 2020/878 mukaiseen formaattiin viimeistään 1.1.2023. Tätä vanhemmat pohjat ovat siten vanhentuneita.

Pitääkö KTT:n olla aina suomeksi?

Kyllä, jos tuotetta markkinoidaan tai toimitetaan työkäyttöön Suomessa ja asiakas toimii suomeksi. Kemianteollisuuden toimittajan on toimitettava tiedote virallisella kielellä (suomeksi tai ruotsiksi). Esimerkiksi englanninkielinen KTT ei täytä Suomen työturvallisuuslainsäädännön vaatimusta tavallisella työpaikalla, sillä työntekijöiden hengen ja terveyden suojelemisen edellytyksenä on tietojen täysi ymmärrettävyys.

Riittääkö, että käyttöturvallisuustiedotteet ovat sähköisessä muodossa?

Kyllä riittää, edellyttäen että työntekijöillä on niihin vapaa ja välitön pääsy työvuoron aikana. Sähköinen järjestelmä ei kuitenkaan saa vaatia monimutkaisia käyttöoikeuksia tai salasanoja, jotka hidastavat tiedonhakua onnettomuustilanteessa. Työsuojeluviranomaiset edellyttävät lisäksi, että kriittiset tiedot (kuten ensiapuohjeet) ovat saatavilla myös mahdollisen sähkökatkon tai verkkohäiriön aikana.

Mikä on UFI-koodi ja pitääkö sen näkyä KTT:ssä?

UFI (Unique Formula Identifier) on 16-merkkinen yksilöllinen koostumustunniste, joka yhdistää markkinoilla olevan tuotteen Myrkytystietokeskukselle tehtyyn ilmoitukseen. Jos kyseessä on luokiteltu seos, jolla on UFI-koodi, se on ilmoitettava KTT:n kohdassa 1.1 silloin, kun tuotetta ei pakata (esim. teollisuuden irtotavara) tai seokselle ei ole etikettiä. Moni toimittaja merkitsee UFI-koodin KTT:n kohtaan 1.1 myös selkeyden vuoksi pakatuille tuotteille.