Liimojen ja tiivisteiden KTT: Isosyanaatit ja liuottimet

Liimojen ja tiivisteiden käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) sisältävät kriittistä tietoa isosyanaateista ja liuottimista. Lue vaatimuksista ja turvallisesta käytöstä.

Liimat, saumausmassat ja tiivistevaahdot kuuluvat teollisuuden, rakentamisen ja korjaamojen käytetyimpiin kemikaaleihin. Koska näitä tuotteita käsitellään päivittäin ja rutiininomaisesti, niiden terveys- ja paloriskit jäävät usein liian vähälle huomiolle. Monet polyuretaanipohjaiset liimat sisältävät voimakkaasti herkistäviä di-isosyanaatteja, ja perinteiset kontaktiliimat puolestaan haihtuvia orgaanisia liuottimia.

Työturvallisuuslaki ja kemikaalilainsäädäntö edellyttävät, että työnantaja tunnistaa työpaikalla käytettävien aineiden vaarat ja ohjeistaa työntekijät niiden turvalliseen käsittelyyn. Tämän työn peruskivi on ajantasainen käyttöturvallisuustiedote (KTT).

Isosyanaatit: Herkistymisriski ja lakisääteinen koulutuspakko

Polyuretaanituotteissa (PU-liimat, -vaahdot ja -massat) käytettävät isosyanaatit ovat yksi merkittävimmistä työperäisen astman ja allergisen kosketusihottuman aiheuttajista Suomessa. Pienikin toistuva altistuminen höyryille, aerosoleille tai ihokosketukselle voi käynnistää elinikäisen kemikaaliyliherkkyyden, jonka jälkeen pienimmätkin pitoisuudet aiheuttavat vakavia hengitystieoireita.

EU:n REACH-asetuksen rajoituksen (liite XVII, nimike 74) nojalla di-isosyanaattien käytölle on asetettu tiukka koulutusvelvoite:

• Koulutusvaatimus: Kaikkien teollisten ja ammattimaisten käyttäjien on tullut suorittaa hyväksytty di-isosyanaattikoulutus ennen tuotteiden käyttöä, jos aineen tai seoksen vapaa di-isosyanaattipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia.
• Koulutuksen uusiminen: Koulutus on uusittava vähintään viiden vuoden välein, ja työnantajan on pystyttävä todentamaan suoritetut koulutukset työsuojelutarkastuksessa.
• Merkinnät KTT:ssä: Jos tuote ylittää 0,1 % pitoisuusrajan, KTT:n kohdassa 2 ja pakkauksen etiketissä on oltava lauseke: *"24. päivästä elokuuta 2023 lähtien edellytetään asianmukaisen koulutuksen suorittamista ennen teollista tai ammatillista käyttöä."*

Liuottimet: Haihtuvuus, syttyvyys ja keskushermostovaikutukset

Erityisesti kontaktiliimoissa, liuotinpohjaisissa pohjusteissa ja asennusliimoissa käytetään liuottimia, kuten asetonia, etyyliasetaattia, tolueenia tai erilaisia hiilivetyliuottimia. Liuottimien riskit liittyvät pääasiassa kahteen tekijään: haihtuvien höyryjen hengittämiseen ja paloturvallisuuteen.

Liuotinhöyryt voivat aiheuttaa akuuttia huimausta, päänsärkyä, silmien ja limakalvojen ärsytystä sekä pitkäaikaisessa altistumisessa pysyviä keskushermostovaurioita. Lisäksi useat liuottimet ovat erittäin helposti syttyviä, ja niiden raskaat höyryt voivat kulkeutua lattiatasossa syttymislähteeseen, kuten sähkölaitteeseen tai hiontakipinään.

Käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 8 löytyvät kansalliset haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot), joita työpaikan ilmassa ei saa ylittää. Mikäli työtilassa ei ole riittävää kohdepoistoa, arvojen noudattaminen on usein mahdotonta ilman oikeita hengityssuojaimia.

Mitä KTT:n kohdista on tarkistettava ennen käyttöä?

Kun otat käyttöön uuden liiman tai tiivisteen, lue vähintään seuraavat käyttöturvallisuustiedotteen kohdat:

• Kohta 2 (Vaaran yksilöinti): Tarkista varoitusmerkit ja H-lausekkeet. Varo erityisesti lausekkeita H334 (Voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia) ja H317 (Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion).
• Kohta 8 (Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet): Täältä selviää suojakäsineiden oikea materiaali ja läpäisyaika. Tavallinen ohut kertakäyttöinen nitriilikäsine ei välttämättä suojaa voimakkailta liuottimilta tai isosyanaateilta kuin muutaman minuutin ajan. Kohdasta selviää myös hengityssuojaimen suodatintyyppi (esimerkiksi yhdistelmäsuodatin A2P3).
• Kohta 9 ja 10 (Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet / Reaktiivisuus): Syttyvyys, leimahduspiste ja tiedot siitä, miten aine reagoi kosteuden, lämmön tai muiden materiaalien kanssa.
• Kohta 13 (Jätteiden käsittely): Kovettumaton liimajäte, tyhjät mutta tuotejäämiä sisältävät patruunat ja pesuliuottimet ovat lähes aina vaarallista jätettä.

Tarkistuslista työpisteelle

• [ ] Tuotteen suomen- ja ruotsinkielinen KTT on helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla (sähköisesti tai paperilla).
• [ ] Tuote on viety työpaikan kemikaaliluetteloon ja sen riskinarviointi on tehty.
• [ ] Jos tuote sisältää di-isosyanaatteja (> 0,1 %), työntekijöillä on voimassa oleva koulutustodistus.
• [ ] Työpisteessä on riittävä ilmanvaihto tai tehokas kohdepoisto.
• [ ] KTT:n kohdan 8 mukaiset suojakäsineet ja hengityssuojaimet ovat puhtaina ja käyttövalmiina saatavilla.
• [ ] Tuotepakkauksessa on selkeä alkuperäinen etiketti, joka sisältää myös hätätilanteissa tarvittavan UFI-koodin.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka vastaa isosyanaattikoulutuksen järjestämisestä työpaikalla?

Työnantaja on lakisääteisesti vastuussa siitä, että työntekijät koulutetaan ennen työn aloittamista. Koulutuksen voi suorittaa verkossa (esimerkiksi toimialajärjestöjen ISOPA/ALIPA-koulutusalustalla), ja työnantajan on säilytettävä todistukset suoritetuista koulutuksista.

Miten löydän KTT:n kaksikomponenttiselle (2K) liimalle?

Kaksikomponenttisissa tuotteissa toimitetaan yleensä kaksi erillistä käyttöturvallisuustiedotetta: toinen A-komponentille (usein hartsi tai perusosa) ja toinen B-komponentille (kovete/isosyanaatti). Molemmat KTT:t on käsiteltävä ja arkistoitava erikseen, sillä niiden vaaraominaisuudet ja suojautumisvaatimukset poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Voiko kertakäyttöisiä nitriilikäsineitä käyttää liuotinliimojen kanssa?

Usein ei. Monet liuottimet, kuten asetoni ja tolueeni, läpäisevät tavanomaiset ohuet nitriilikäsineet jopa alle minuutissa. Tarkista KTT:n kohdasta 8 käsinevalmistajan suosittelema materiaali (esim. butyylikumi tai monikerroskäsine) ja vaadittu materiaalin paksuus.

Onko kovettunut PU-vaahto tai liima vaarallista jätettä?

Täysin kovettunut ja reagoitunut polyuretaani tai liimamassa on yleensä kemiallisesti stabiilia ja voidaan hävittää tavanomaisena sekajätteenä tai rakennusjätteenä. Sen sijaan nestemäiset, tahnamaiset tai puolikovettuneet ylijäämät ovat vaarallista jätettä ja ne on toimitettava vaarallisten jätteiden keräykseen KTT:n kohdan 13 mukaisesti.